Berliinissä on hellettä. Ryhmä starttaa hyvissä ajoin aamulla tien päälle. Piipahdamme lyhyesti tervehtimässä berliiniläisiä tuttavia paikallisessa Handwerkskammarissa.Ennen iltapäivän kansallista kauppakamarivierailua meillä on aikaa päivittää tietomme huippuvalmennuksesta. Miellyttävä kokouspaikka löytyy Alexanderplatzin varrelta.
KILTA-hanke
KILTA-hankkeen ohjausryhmään kuuluva Pentti Paananen kertoo hankkeen ajankohtaisista kuulumisista. KILTA tulee sanoista KIlpailukykyä ja LaaTua Ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella. Hankkeen tavoitteena on kehittää valmennusta ja valmennusjärjestelmää. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjien tavoitteena on luoda joustavat, hyvät toimintatavat opiskelijoiden valmennukseen. Taitaja-kisojen jälkeiseen jatkovalmennukseen pyritään saamaan omia valmennusryhmiä.
Huippuvalmennuksen haasteet
Virpi Pikkuaho syventää tietojamme huippuvalmennuksen haasteista. Tällä hetkellä kilpailijoita tulee eniten huippuvalmennusyksiköiden liepeiltä. Tavoitteena on löytää parhaat osaajat kautta Suomen sillä keskitetyssä mallissa soveltuvien työpaikkojen löytäminen voi olla haasteellista. Huippuvalmennustoiminnalla on etunsa ammatillisen osaamisen imagon kehittäjänä sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Kilpailutoiminnan kustannukset jäävät kuitenkin koulutuksen järjestäjien oman rahoituksen varaan. Oppisopimuksella valmennettavien osalta osa kustannuksista siirtyy työpaikoille mutta silti valtion vastaantulo kilpailutoiminnan rahoituksessa olisi toivottavaa. Päänvaivaa aiheuttaa myös se, että kilpailusuoritusta ei välttämättä kelpuuteta näyttösuoritukseksi. Osa tutkintotoimikunnista hyväksyy suoritukset kunhan niistä on selkeästi sovittu etukäteen. Vapaamuotoista keskustelua käydään siitä, voitaisiinko luoda huippuosaajan tutkinto tai tutkinnon osa?
Ajankohtaistietoa KILTA-hankkeesta ja oppisopimuksella tapahtuvasta huippuvalmennuksesta (Alexanderplatz, Berlin) |
Kauppakamarilaitos dual-järjestelmän selkäranka
Iltapäivällä suuntaamme kohti Zentralverband des Deutschen Handwerks -organisaation toimistoa Berliinissä. Kohteemme on 53 alueellisen kauppakamarin katto-organisaatio, joka vastaa 130 erityisesti pk-sektorille tyypillisestä ammatillisesta tutkinnosta. Vastaavat kattojärjestöt löytyvät sekä kaupan, suurteollisuuden että maatalousalan puolelta. Kaiken kaikkiaan ammattinimikkeitä on 345. Yrityksille kauppa- ja teollisuuskamarin tai pienteollisuuskamarin jäsenyys on lakisääteinen ja pakollinen. Lisäksi Saksassa toimii 36 vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuvaa, alakohtaista kiltaa (National confederations of skilled crafts), jotka keskittyvät oman erityisalansa kehittämiseen.
Meidät vastanottaa Dr. Christian Sperle. Zentralverband des Deutschen Handwerks tarjoaa yrityksille teknistä, taloudellista ja juridista apua. Heillä on monipuolista koulutustarjontaa omissa koulutuskeskuksissaan ja lisäksi he vastaavat tutkintojen järjestämisestä sekä ammattilaisrekisterin ylläpitämisestä. Ammatillisen koulutuksen osasto on päävastuussa koulutukseen ja tutkintoihin liittyvästä toiminnasta.
Haus des Deutschen Handwerks vastaa 130 ammattitutkinnosta. |
Ammatillinen koulutus Saksassa 2013
Kaksi kolmasosaa ammatillisesta koulutuksesta toteutetaan dual-järjestelmän kautta. Opiskelijat ovat työsuhteessa yritykseen, oppivat työtä tekemällä, opintoja täydennetään oppilaitoksessa teoriaopinnoilla. Saksalainen valtaväylä työelämään on toisin sanoen oppisopimuskoulutus. Teoriaoppilaitoksissa on mahdollista opiskella ammattiin mutta pelkällä oppilaitostodistuksella työllistyminen on haasteellisempaa. Dual-järjestelmän historiallinen perusta lepää ammattikilloissa, jotka ovat vuosisatojen ajan koulineet joukkoonsa uusia osaajia. Sperlen mukaan yritykset kouluttavat oppisopimuksella koska ovat tottuneita tekemään niin. Koko yhteiskunta ammattiliittoja myöten on sitoutunut oppisopimuskoulutukseen. Yrityksille maksettavia tukia Sperle vastustaa sillä hänen mukaansa raha ainoastaan houkuttelisivat "huonoja" työnantajia. Syrjäytymisen vaarassa oleville nuorille on kuitenkin tukimuotoja.
Saksa ei kärsi nuorisotyöttömyydestä vaan ammattitaitoisen työvoiman puutteesta. Syntyvyys on laskenut huimasti, erityisesti Berliinissä. Aamusella tv-uutisissa esiintynyt työministeri rohkaisi avoimesti nuoria muuttamaan Saksaan - töitä on. Viime vuoden lopulla nuorten työttömyysaste oli Saksassa 8%, Euroopassa keskimäärin 23,4%. Alle 18-vuotiaan nuoren on oltava joko koulussa tai opiskeltava oppisopimuksella. Pk-sektorilla oppisopimusopiskelijoiden osuus työvoimasta on 7,7%. Oppisopimus kestää 3-3,5 vuotta. Oppisopimuksen pitkä kesto on Sperlen mukaan tarpeen -Kahtena ensimmäisenä vuonna nuori oppii ammatin ja kolmantena vuonna yritys saa investointinsa takaisin. Opiskelijan keskimääräinen palkka on 600 €/kk. Palkkaus nousee asteittain siten, että kolmannen vuoden palkka on noin 1500 €/kk.
Dr. Christian Sperle kertoi saksalaisen dual -järjestelmän rakenteesta. |
Pala Berliinin muuria. |
Päivän päätteeksi hiekkarannalla keskellä Berliiniä. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti