(6) Matkalla kotiin

Matka lähestyy loppuaan. Tuliaisiksi jäi muutakin kuin kymmenkunta rakkoa varpaissa. WorldSkills -kisat tekivät vaikutuksen. Myös tutustuminen saksalaiseen dual-järjestelmään oli antoisaa. Matkalle lähtiessä minulla oli kysymys: Miten Saksassa nuorten opiskelijoiden kanssa toimitaan ja voisiko joitakin hyväksi havaittuja toimintatapoja toteuttaa myös Suomessa?

Der Junge Herr Banane (taksinkuljettajan nimitys) und
Direktorerin Frau Pikkuaho

Mielestäni sain vastauksen. Saksalaisessa oppisopimusmallissa panostetaan 1) oppisopimustyöpaikkojen etsimiseen 2) opiskelijoiden ura- ja muuhun ohjaukseen 3) työpaikalla tapahtuvan ohjauksen kehittämiseen. Suomessa ohjauksen resurssointi on melko ohutta. Me rakastamme laitoksia ja oppisopimus on toissijainen tapa kouluttaa. Työmarkkinaosapuolille oppisopimuskoulutus on kiistakapula, eikä yhteistä tahtotilaa saati rakentavia ratkaisuja ole helppo löytää. Silti, usko oppisopimukseen koulutusmuotona on tällä matkalla vahvistunut. Kaikki ei riipu rahasta. On monta pientä ideaa, joiden toteuttaminen on pelkästään tahdosta kiinni. Astumme hyvillä mielin Berliinin junaan ja sieltä edelleen Helsingin koneeseen. Kiitos Pentille ja Sarille matkajärjestelyistä ja kaikille loistavasta matkaseurasta!

Oman maan järjestelmä kirkastuu kun sitä katsoo hieman
ulkopuolelta. Tuliaisiksi saimme pretzeleiden lisäksi
kosolti uusia ideoita.

Ps. Sunnuntaina selvisi, että Suomi sai kuusi mitalia. Olette nuoret UPEITA!

(5) Malja huippuammattilaisille

Lauantai on neljäs ja viimeinen kisapäivä. Eilen tutustuttiin kokonaisuuteen ja tänään kukin poimii itseään kiinnostavien lajien loppuhuipennukset. Kisa-alueiden lisäksi messuyleisölle on tarjolla kunkin maan omat osastot, eri ammattialojen väline-esittelyjä ja runsaasti huipputason luentoja.

SkillsFinlandin messuosasto "Fantastic Finland" sai kiitosta.

Viherrakennuksen osastolla käy kuhina. Saksan ja Itävallan alueet näyttävät melko valmiilta mutta muilla on vielä isosti tehtävää. Valmentaja Thomas Vasenius kertoo kilpailun kulusta.

 -Fiilis on hyvä mutta täytyy sanoa, että tehtävä on fyysisesti todella raskas. Vasenius näyttää korkeaa porrasta, jonka yli kaksi suomen hentoa kilpailijaa nostelevat raskaita multakuormia. Valitettavasti tällä kertaa kisassa raaka voima ratkaisee varsinaista ammattitaitoa enemmän, Vasenius pahoittelee.

Valmentaja Thomas Vasenius ja oppisopimusjohtaja
Tarmo Välikoski seuraavat viherrakentamisen
 viimeisiä työvaiheita.

Kilpailun loppumetreillä SkillsFinland pitää perinteisen infon suomalaisille koulutusalan ammattilaisille. Suomen suurlähetystön edustaja kertoo saksalaisesta dual-järjestelmästä. Tämähän meille jo onkin tuttua. Oppisopimuskoulutuksen edustajana saksalaista järjestelmää on helppo ymmärtää. Osa suomalaisesta yleisöstä osoittaa hienoisia kiusaantumisen merkkejä, joten kaikkien kohdalla näin ei taida olla. Ja onhan se niin, että omassa järjestelmässämme on kiistattomat etunsa. On turhaa rakentaa Berliinin muuria eri koulutusmuotojen välille.

SkillsFinlandin info

Kiireiset joukkueenjohtajat ehtivät piipahtaa infotilaisuudessa. Pekka Matikainen kehuu maajoukkueen hyvää henkeä. -Hienovaraisuus ja toisten huomioiminen on vahvempaa kuin koskaan, hän kertoo. Kisat ovat päättyneet ja siirrymme odottelemaan kilpailijoita SkillsFinlandin maljannostotilaisuuteen

Kisat ovat ohi, edessä maljankohotus kilpailijoille.

Huojentuneen ja iloisen oloisia nuoria virtaa ovesta sisään. Yksi helpottuneimmista lienee viherrakentaja Laura Lempiäinen. -Se on nyt ohi ja kaiken sai tehtyä valmiiksi. Huomenna tulee tulokset ja se on siinä, Laura huokaisee.



Laura Lempiäinen on helpottunut viherrakennuksen
raskaan kisasuorituksen jälkeen.

(4) World Skills 2013, Leipzig

Edellisen päivän kiertotieseikkailu poikii huvittuneelta taksifirmalta edullisen tarjouksen hotellin ja messuhallin välisiin matkoihin. Autot odottavat aamulla hotellin pihalla ja tällä kertaa pääsemme suorinta tietä perille Leipzigin messukeskukseen.

WorldSkills Competition (WSC) on joka toinen vuosi järjestettävä ammattitaitokilpailu. Maailmanmestaruuksia ratkotaan 46 lajissa. Kilpailijat ovat iältään alle 23-vuotiaita. Kilpailutoiminnan avulla edistetään toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittymistä ja kansainvälistymistä. Suomesta mukana ovat valmennuksessa parhaiten menestyneet nuoret. Valmennukseen päästään Taitaja-kilpailujen tai suoraan oppilaitosten ja yritysten kautta. Lue lisää SkillsFinlandin sivuilta.

Leipzigissa kisaa yli 1000 nuorta 50 eri maasta.

Suomi mukana vuodesta 1989

WorldSkills -kilpailu järjestetään nyt 42. kerran. Suomi on osallistunut kisatoimintaan vuodesta 1989 lähtien ja voittanut matkan varrella 45 mitalia. Suomen TeamFinlandiin kuuluu 43 kilpailijaa, jotka kilpailevat 38 lajissa. Osa lajeista on tiimilajeja. Tänä vuonna mukana on ennätykselliset 16 suomalaista oppisopimusopiskelijaa. Lisäksi Suomi lähettää kilpailuun 38 lajikohtaista eksperttiä, jotka toimivat kilpailussa tuomareina.

Oppisopimusjohtaja Pentti Paananen ja
huippuvalmennuspäällikkö Teija Ripattila.

Kolmiportainen valmennusjärjestelmä

Kisojen valmennusjärjestelmä on kolmiportainen. Perusvalmennuksessa on mukana laaja joukko opiskelijoita ja siinä harjoitellaan ammatillisia perustaitoja. Parhaiten menestyneet opiskelijat siirtyvät huippuvalmennukseen, jossa keskitytään kansainvälisessä kilpailussa tarvittavien taitojen kehittämiseen. Huippuvalmennusjakson päätteeksi karsitaan maajoukkuevalmennukseen osallistuvat opiskelijat. Maajoukkuevalmennuksessa opiskelija jatkaa taitojen hiomista ja kilpailutehtävien harjoittelua lähivalmentajansa kanssa. Yhteisillä maajoukkueleireillä kilpailijat saavat tietoa kilpailun kulusta ja fyysisen kunnon tärkeydestä sekä välineitä henkisen kestävyyden kehittämiseen.




Videokooste kolmannesta kilpailupäivästä

Informaatioteknologia

Yksi lajeista on informaatioteknologia, jossa Suomea edustaa Eemu Pihlaja. Hän on suorittanut tietojenkäsittelyn perustutkinnon ja opiskelee tällä hetkellä tietojenkäsittelyn ammattitutkintoon Sofrtware Ohjelmistot Oy:ssä. Yleisölle laji on vaikea seurattava, joten jututan expertti Harri Hautalaa.  Hän kehuu Leipzigin kisajärjestelyjä. Kisatoiminnan hyödyt ovat Hautalan mielestä nähtävissä kolmella tasolla

 -Kansainvälistä vertailupohjaa osaamistasosta ja erilaisista työtavoista saa sekä kilpailun että experttien välisen keskustelun myötä. Toinen taso on se, miten kilpailussa opitut asiat viedään kehittämään opetusjärjestelmää. Opiskelijalle tämä on tietysti once in a lifetime -juttu. Kaikki tänne päässeet ovat ehdottomasti alansa kärkeä, Hautala kertoo. Työnantajaa edustavan Ville Frantin mukaan Software Ohjelmistot Oy on työnantajana konkari kisatoiminnassa. Eemu on yrityksessä jo toinen kisatoimintaan osallistuva nuori. Kolmaskin opiskelija on juuri aloittanut, joten Eemu pystyy toimimaan tehokkaasti vertataissparraajana.

Eemu Pihlaja keskittyy kisasuoritukseen.

Messualue on suuri ja kävelykilometrejä kertyy päivän aikana paljon. Keskustelut valmentajien, experttien ja tauolla olevien opiskelijoiden kanssa avaavat ensikertalaisen silmät siitä, miten massiivinen ja moniulotteinen tapahtuma on kyseessä.



Säde Tilsalan taidonnäyte floristiikassa.

Santeri Vartia laatoittaa.



(3) ABB training center, Berlin

Aikainen herätys, viemme matkalaukut juna-asemalle säilöön ja matkaamme kohti ABBn koulutusyksikköä. Koulutuskeskus toimii ABBn suojissa hyvin itsenäisesti ja rahoittaa täysin oman toimintansa.

ABB Training Division in Berlin

Yllätykseksemme koulutuskeskuksen opiskelijoista vain 10% on ABBn omia työntekijöitä. Mitä he sitten tekevät? He kouluttavat käytännön työhön pienten yritysten työntekijöitä sellaisilla ammattitaidon osa-alueille, joita pieni yritys ei itse pysty toteuttamaan. Onko dual sittenkin triple? Siltä vaikuttaa. Pienet yritykset maksavat ABBn tarjoamasta koulutuksesta mutta saavat laskua vastaan hakea avustusta valtiolta. Alle 500 henkilön yrityksille maksetaan avustusta koulutuskeskuksen palveluiden käyttämisestä 37,50 €/päivä, enintään 7500 euroa 3,5 vuoden oppisopimusjaksolla.

Onko dual -järjestelmä sittenkin triple?

Neuvotteluhuoneessa on parikymmentä läppäriä. Niillä jokaisen hakijan osaamistaso mitataan sillä todistusten arvosanaan ei luoteta. Keskuksessa työskentelee 17 kouluttajaa, joista kukin on perehtynyt omaan erityistehtäväänsä. Järjestys on tiukka eikä myöhästymisiä sallita. Töihin tullaan 6:30. Myöhästyminen käydään kuittaamassa johtajan sihteerin huoneessa ja kolmannen myöhästymisen jälkeen opiskelija irtisanotaan. Opiskelijat työskentelevät omien isäntäyritystensä työhaalareissa. Näin halutaan vahvistaa sitoutumista omaan yritykseen. Oppisopimusura alkaa tyypillisesti ABBn suojissa, joten käsitys omasta työnantajasta voi olla pitkään hutera.



Pienten yritysten työntekijät oppivat perustaidot ABB:llä.

Vierailu antoi taas uuden näkökulman saksalaiseen koulutusjärjestelmään. Matkaamme takaisin päärautatieasemalle. Juna kohti Leipzigia lähtee iltapäivällä. Rujon kaunis Berliini jää taakse ja kiidämme luotijunalla viljapeltojen keskellä. Leipzigin rautatieasemalla on aivan eri tunnelma. Koristeellisten kaariholvien alla bratwurst -koju kerää jonon nälkäisiä matkalaisia. WorldSkills -kisat ovat massiivinen tapahtuma ja kaupungin hotellit ovat täynnä. Oma hotellimme on kauempana mutta rautatieaseman info opastaa meidät perille kätevästi paikallisjunalla.



Olipa tämä juna-asema Leipzigissa mikä hyvänsä niin
ainakin se on taksiton.

Matka paikallisjunalla kestää ja kestää. Nousemme junasta syrjäisellä asemalla. Takseista ei ole tietoakaan. Näpsäkkä 20 minuutin kävelymatka osoittautuu yli kymmeneksi kilometriksi. Onneksi meillä on saksankielentaitoinen ja organisointikykyinen Sari! Taksien odottelu kestää, joten päivää paistatellessa ehdimme käydä voimauttavaa keskustelua työssäjaksamisesta ja elämästä ylipäätään. Lopulta kaikki pääsevät hotelliin. Toisella puolella jylisee moottoritie ja toisella puolella tuulivoimala. Hotellinen auvoinen sijainti kutkuttaa seurueen nauruhermoja. Hyvässä porukassa pikkuharmit kääntyvät väistämättä voitoksi.

  

Ja Sari Turunen-Zwinger pelastaa meidät taas.

(2) Zentralverband des Deutschen Handwerks, Berlin

Berliinissä on hellettä. Ryhmä starttaa hyvissä ajoin aamulla tien päälle. Piipahdamme lyhyesti tervehtimässä berliiniläisiä tuttavia paikallisessa Handwerkskammarissa.Ennen iltapäivän kansallista kauppakamarivierailua meillä on aikaa päivittää tietomme huippuvalmennuksesta.  Miellyttävä kokouspaikka löytyy Alexanderplatzin varrelta.

KILTA-hanke

KILTA-hankkeen ohjausryhmään kuuluva Pentti Paananen kertoo hankkeen ajankohtaisista kuulumisista. KILTA tulee sanoista KIlpailukykyä ja LaaTua Ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella. Hankkeen tavoitteena on kehittää valmennusta ja valmennusjärjestelmää. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjien tavoitteena on luoda joustavat, hyvät toimintatavat opiskelijoiden valmennukseen. Taitaja-kisojen jälkeiseen jatkovalmennukseen pyritään saamaan omia valmennusryhmiä.

Huippuvalmennuksen haasteet

Virpi Pikkuaho syventää tietojamme huippuvalmennuksen haasteista. Tällä hetkellä kilpailijoita tulee eniten huippuvalmennusyksiköiden liepeiltä. Tavoitteena on löytää parhaat osaajat kautta Suomen sillä keskitetyssä mallissa soveltuvien työpaikkojen löytäminen voi olla haasteellista. Huippuvalmennustoiminnalla on etunsa ammatillisen osaamisen imagon kehittäjänä sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Kilpailutoiminnan kustannukset jäävät kuitenkin koulutuksen järjestäjien oman rahoituksen varaan. Oppisopimuksella valmennettavien osalta osa kustannuksista siirtyy työpaikoille mutta silti valtion vastaantulo kilpailutoiminnan rahoituksessa olisi toivottavaa. Päänvaivaa aiheuttaa myös se, että kilpailusuoritusta ei välttämättä kelpuuteta näyttösuoritukseksi. Osa tutkintotoimikunnista hyväksyy suoritukset kunhan niistä on selkeästi sovittu etukäteen. Vapaamuotoista keskustelua käydään siitä, voitaisiinko luoda huippuosaajan tutkinto tai tutkinnon osa?

Ajankohtaistietoa KILTA-hankkeesta ja oppisopimuksella
tapahtuvasta huippuvalmennuksesta (Alexanderplatz, Berlin)

Kauppakamarilaitos dual-järjestelmän selkäranka

Iltapäivällä suuntaamme kohti Zentralverband des Deutschen Handwerks -organisaation toimistoa Berliinissä. Kohteemme on 53 alueellisen kauppakamarin katto-organisaatio, joka vastaa 130 erityisesti pk-sektorille tyypillisestä ammatillisesta tutkinnosta. Vastaavat kattojärjestöt löytyvät sekä kaupan, suurteollisuuden että maatalousalan puolelta. Kaiken kaikkiaan ammattinimikkeitä on 345. Yrityksille kauppa- ja teollisuuskamarin tai pienteollisuuskamarin jäsenyys on lakisääteinen ja pakollinen. Lisäksi Saksassa toimii 36 vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuvaa, alakohtaista kiltaa (National confederations of skilled crafts), jotka keskittyvät oman erityisalansa kehittämiseen. 

Meidät vastanottaa Dr. Christian Sperle. Zentralverband des Deutschen Handwerks tarjoaa yrityksille teknistä, taloudellista ja juridista apua. Heillä on monipuolista koulutustarjontaa omissa koulutuskeskuksissaan ja lisäksi he vastaavat tutkintojen järjestämisestä sekä ammattilaisrekisterin ylläpitämisestä. Ammatillisen koulutuksen osasto on päävastuussa koulutukseen ja tutkintoihin liittyvästä toiminnasta.

Haus des Deutschen Handwerks vastaa 130
ammattitutkinnosta.

Ammatillinen koulutus Saksassa 2013

Kaksi kolmasosaa ammatillisesta koulutuksesta toteutetaan dual-järjestelmän kautta. Opiskelijat ovat työsuhteessa yritykseen, oppivat työtä tekemällä, opintoja täydennetään oppilaitoksessa teoriaopinnoilla. Saksalainen valtaväylä työelämään on toisin sanoen oppisopimuskoulutus. Teoriaoppilaitoksissa on mahdollista opiskella ammattiin mutta pelkällä oppilaitostodistuksella työllistyminen on haasteellisempaa. Dual-järjestelmän historiallinen perusta lepää ammattikilloissa, jotka ovat vuosisatojen ajan koulineet joukkoonsa uusia osaajia.  Sperlen mukaan yritykset kouluttavat oppisopimuksella koska ovat tottuneita tekemään niin. Koko yhteiskunta ammattiliittoja myöten on sitoutunut oppisopimuskoulutukseen. Yrityksille maksettavia tukia Sperle vastustaa sillä hänen mukaansa raha ainoastaan houkuttelisivat "huonoja" työnantajia. Syrjäytymisen vaarassa oleville nuorille on kuitenkin tukimuotoja.

Saksa ei kärsi nuorisotyöttömyydestä vaan ammattitaitoisen työvoiman puutteesta. Syntyvyys on laskenut huimasti, erityisesti Berliinissä. Aamusella tv-uutisissa esiintynyt työministeri rohkaisi avoimesti nuoria muuttamaan Saksaan - töitä on. Viime vuoden lopulla nuorten työttömyysaste oli Saksassa 8%, Euroopassa keskimäärin 23,4%. Alle 18-vuotiaan nuoren on oltava joko koulussa tai opiskeltava oppisopimuksella. Pk-sektorilla oppisopimusopiskelijoiden osuus työvoimasta on 7,7%. Oppisopimus kestää 3-3,5 vuotta. Oppisopimuksen pitkä kesto on Sperlen mukaan tarpeen -Kahtena ensimmäisenä vuonna nuori oppii ammatin ja kolmantena vuonna yritys saa investointinsa takaisin. Opiskelijan keskimääräinen palkka on 600 €/kk. Palkkaus nousee asteittain siten, että kolmannen vuoden palkka on noin 1500 €/kk. 

Dr. Christian Sperle kertoi saksalaisen dual -järjestelmän
rakenteesta.

Suomeen verrattuna järjestelmällinen, yhtenäinen tutkintojärjestelmä puuttuu. Työnantajia koskevat kriteerit ovat yhtenevät mutta teoriakoulutuksen sisältö ja taso vaihtelee. Kauppakamarin tehtävänä on varmistaa, että tutkinnon vaatimukset täyttyvät. Siitä huolimatta on mahdollista valmistua vaikkapa viulunrakentajaksi helpommin Berliinissä kuin Hampurissa - tai toisin päin. Suuret yritykset mittaavat taitotason rekrytointien yhteydessä omilla testeillään. Työmarkkinoilla on kasvava kohtaanto-ongelma, tarjolla olevat työpaikat ja nuorten toiveet eivät kohtaa.

Pala Berliinin muuria.

Oppisopimustyöpaikkojen etsimiseen panostetaan. Kauppakamareiden palveluksessa työskentelee henkilöitä, jotka keskittyvät työpaikkojen löytämiseen. Uraohjaus on työvoimatoimistojen tehtävä. Pienille yrityksille tarjotaan tukea opiskelijan ohjaustyössä. Noin sadassa ammatissa on mahdollista suorittaa Master Craftperson qualification. Batchelor -tasoinen tutkinto pätevöittää opettamaan ja ohjaamaan opiskelijoita. Yrityksen perustaminen ja pyörittäminen edellyttää kyseistä tutkintoa peräti 48 alalla. Yliopistojen närkästykseksi tutkinto rinnastetaan akateemiseen Master -tasoon. Koulutuksen tasa-arvoisuutta halutaan näin edistää.

Päivän päätteeksi hiekkarannalla keskellä
Berliiniä.



(1) Helsinki

Heinäkuinen tiistai kallistuu iltaan. Osin jo kesälaitumilla olleita oppisopimusihmisiä kerääntyy yksi toisensa jälkeen Air Berlinin lähtöselvitykseen Helsingissä. Pieni yhteenveto matkasta lienee paikallaan?

Mikä?

Oppisopimuskoulutuksen järjestäjien opintomatka Berliiniin sekä tutustuminen WorldSkills Leipzig 2013 -kilpailuihin. WorldSkillseissä kisaa tänä vuonna ennätysmäärä suomalaisia oppisopimusopiskelijoita.

Miksi?

Nuorisotakuun ansiosta suomalaisen oppisopimuskoulutuksen kohderyhmä siirtyy entistä enemmän nuoriin. Saksassa perinteinen dual -järjestelmä perustuu juuri oppisopimusmuotoiseen koulutukseen. Miten Saksassa nuorten opiskelijoiden kanssa toimitaan ja voisiko joitakin hyväksi havaittuja toimintatapoja toteuttaa myös Suomessa?

Ketä?

Matkanjohtajana Pentti Keski-Pohjanmaalta, kaksiviikkoisen asiantuntijavaihdon viimeisiä päiviä viettävä Virpi Oulusta, Sari ja Anna Mari Helsingistä, Tuula Tampereelta, Annu Porvoosta, Kari Rovaniemeltä, Tarmo Espoosta ja Esko Iisalmesta.





Nuorisotakuu haastaa suomalaiset oppisopimustoimijat.
Löytyisikö kehittämisideoita Saksasta?